sisäinen motivaatio 2

sisäisen motivaation kehittyminen on keskeinen toiminnan tavoite oppimisen kaikissa vaiheissa.  Urheilija motivoituu sisäisesti jo heti alussa, jos hän saa siitä päteyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteita.  Kun opetellaan uusia taitoja ovat etenki pätevyyden tuntemukset erittäin tärkeitä, koska epävarmuus vaikuttaa urheilijan toimintaan, myös jatkossa. Tästä syystä on tärkeää, että me valmentajat  tuemme jokaista urheilijaa ja mahdollistamme heille sellaisen harjoittelu ympäristön missä he pääsevät kehittymään eivätkä koe olevansa huonoja ym . 
Tutkimusten mukaan kilpaurheilijoilla motivaatio on usein sisäistä, jolloin urheilijan kiinnostus ja halu kehittää taitojansa ja päästä tavoitteisiinsa on usein suuri. Urheilija kokee oman toimintansa jo niin palkitsevaksi, että motivaatio pysyy korkealla. Onnistumisen ja tyytyväisyyden kokemukset ovat lähtökohta motivaation ylläpysymiseen. Motivaation perustarpeet ovat: Autonomian tunne, kyvykkyyden tunne sekä kuuluvuuden tunne.

 Tärkeää on siis se, että valmentaja osaa luoda motivoivan ilmapiirin, realistiset, urheilijan omaa taitotasoa vastaavat kehittymistavoitteet ja miellyttävät harjoitusolosuhteet, jotka kannustavat ja haastavat tarpeeksi urheilijaa. Näin urheilija kokee tekemisensä palkitsevana. Tämän pohjalta onnistuneet suoritukset ovat hyvin keskeisessä roolissa urheilijan tavoitteellisen harjoittelumotivaation synnyttämiseksi.

sisäinen motivaatio

Termi motivaatio kertoo syyn miksi urheilija ( tässä tapauksessa)

-Valitsee tietyn tavoitteen
-Pitkäjännitteisesti pitäytyy tavoitteessaan
-Pyrkii suorittamaan tehtävän menestyksekkäästi ja sinnikkäästi

Mitä se sisäinen motivaatio sitten on ?

sisäinen motivaatio kumpuaa urheilijasta itsestään, eikä siihen voi vaikuttaa ulkopuolisilla tekijöillä. Urheilija itse haluaa päästä tavotteisiinsa ja tekee töitä niiden eteen. Sisäistä motivaatiota on esim se että urheilija nauttii lajista tai tekeminen on hauskaa. Sisäinen motivaatio on yleensä pitkäkestoista ja siitä voi tulla pysyvä motivaation lähde. Tämän takia sisäsiset palkiot  ovat  yleensä parempia kuin ulkoiset.  Motivaatio  on olosuhteiden mukaan vaihtuva voimavara.

  Motivaatio ohjaa käyttäytymistämme ja harjoitteluamme tavoitteen suuntaisesti, kuten esimerkiksi uutta taitoa opetellessamme. Urheilija, jolla on vahva motivaatiotaso yrittää enemmän, pysyy toiminnassa pidempään, valitsee haastavampia tehtäviä, suoriutuu paremmin ja sitoutuu toimintaan voimakkaammin kuin urheilija, jonka motivaatiotaso on alhaisempi.

Harjoittelun suunnittelu 2

Harjoittelun sunnittelun pohjana tulee olla urheilijan/ joukkuueen lähtötaso sekä tavoitteet omalle harjoittelulle. Olennaista suunnittelussa on  painopisteiden ja tavotteiden selkeä määritteleminen. Tällöin valmentajan on helpompi olla johdonmukainen harjoittelun suunnittelussaan. Täytyy muistaa että tavotteita voidaan aina muuttaa, urheilijan/ joukkeen kehityksen mukaan.

Valmentajan tulee ottaa huomioon suunnittelussa urheilijoiden  fyysiset- ja psyykkiset ominaisuudet. Kokonaisvaltaisella valmennuksella tuetaan urheilijan kasvua ja kehistystä, niin urheilijana kuin ihmisenä ylipäätään. Valmentajan tulee omata hyvät ihmisuhde taidot, ne ovat tärkeässä roolissa valmennuksessa. Hänen tulee myös tiedostaa se, että valmennus on muutakin kuin lajitaitoa tai fyysistä treeniä. Kauden aikana on myös hyvä käydä keskusteluita urheilijoiden kanssa, jolloin oppii tuntemaan urheilijan paremmin ja tällöin valmennuksesta tulee yksilöllisempää ja näin ollen päästään helpommin tavotteisiin, jotka ollaan yhdessä laadittu.  Valmentajan on hyvä ymmärtää, että jokainen joukkueessa oleva on yksilö, jolla on erilainen tausta, ystäväpiiri, tunteet, kehityskohteet, vahvuudet ja tahto.


Valmentajana voi kehittyä, niin kauan kun itse sitä haluaa. Muistetaan pitää urheilijat etusijalla <3



Tässä vielä yleisiä harjoittelun suunnittelun pääperiaatteita

Yleisinä harjoittelun suunnittelun pääperiaatteita: 

1. Suunnittelun avulla pyritään huomioidaan määrällisesti ja laadullisesti riittävät toistomäärät.

 2. Suunnittelun avulla pystytään tarkastelemaan ominaisuuksien kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. (Urheilijalta kysely/palaute)

 3. Harjoittelun suunnittelu tulisi rakentua painopisteajattelun mukaisesti valittujen ominaisuuksien kehittämiseksi.

 4. Harjoittelun suunnittelu tulisi pohjautua herkkyyskausiin sekä lajianalyysiin.

 5. Harjoittelun suunnittelua tulisi ohjata myös henkilökohtaiset tavoitteet ja mieltymykset.

(Urheilijan sitoutuminen ja motivaatio)

6. Harjoittelun suunnittelu tulisi tehdä kokonaisvaltaiseksi tukemaan urheilijan kasvua ja kehitystä.

Harjoittelun suunnittelu

Harjoittelun suunnittelu on tärkeä osa valmentajan vastuuta ja roolia valmentajana. Systemaattinen harjoittelun suunnittelu on onnistuneen valmentamisen edellytys. Suunnittelun avulla valmentaja ja urheilija voivat hahmottaa johdonmukaisesti harjoittelun kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kun harjoittelu on hyvin suunniteltua tekemisen laadun ja pitkäjänteisyyden kriteerit täyttyvät. Kun urheilija  ja valmentaja molemmat tietävät mitä harjoittelulta odotetaan, niin on helpompi sitoutua totetuttamaan tavoitteet. Kun valmentaja suunnittelee koko kauden, kuukauden viikon tai yksittäiset treenit, niin tällöin valmentajan on helpompi aikatauluttaa treenit ja näinollen päästään taidoissa eteenpäin. Valmentajan tulee ottaa myös huomioon urheilijan/ joukkuueen omat tavoitteet ja päämäärät.

Valmentajana sinun tulee ottaa myös nämä asiat huomioon, kun suunnittelet harjoituksia.